Alankomaiden lomamatka 2009

- Amsterdam -
- 2. päivä -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä lomareissusta vieraaseen maahan.

Perjantai 3.7.2009

Yö tuli nukuttua hyvin. Heräsimme toiseen lomamatkapäivää jo kuudelta paikallista aikaa. Sää oli pilvinen, eli varauduimme saamaan vettä niskaamme.


Hotellihuone 1216
Hotellihuone 1216

Huoneemme oli kolmen hengen huone, jossa kolmas henkilö sai nukkumapaikan sohvasta. Yksi huoneen erikoisuus oli vessan lasiovi, jossa ei ollut ollenkaan lukkoa. Siinä oli ainoastaan "Ei saa häiritä" -kyltti, jonka saattoi ripustaa ovenkahvaan ulkopuolelle, hah! Muuten kaikki toimi huoneessa ok, mutta shampoo oli suihkussa olevasta annostelijasta loppu. Omaa shampoota en ollut viitsinyt kuskata mukana, sillä matkatavaraa oli minimäärä. Lähtiessämme hotellilta noin yhdeksän kieppeillä, kerroimme respassa shampoon loppumisesta ja he lupasivat hoitaa asian kuntoon ensi tilassa.

Hotellista voisi sanoa vielä sen, että sen tiloissa oli kaikenmaailman huumaavien aineiden käyttö kielletty. Jos huoneessa polttaisi jotain ja he joutuisivat tuulettamaan sen, niin lisämaksu olisi 150 €. Siis loistava valinta asumispaikaksi, jos haluaa välttää kaiken maailman myssypäät sun muut elämäntapataiteilijat.


Prins Heerlijk -kahvila
Prins Heerlijk -kahvila

Meillä oli hotellihuoneessa kahvia ja teetä sekä pullo vettä joka päivälle, mutta muuten emme olleet ottaneet hotellista aamiaista. Hotellia varatessa selvisi, että aamiainen olisi maksanut 23 € lisää per nuppi, joten päätimme hoitaa sen jossain muualla. Kävelimme aamusta ensin rautatieasemalle ja sieltä Prins Heerlijk -nimisen kahvilan luo. Yksi pöytä näytti olevan vapaa, joten menimme sisälle ja tilasimme taatusti talossa ja puutarhassa kolesteroliin tappavan englantilaisen aamiaisen. Syy tähän oli se, ettemme kumpikaan olleet syöneet sellaista ennen, vaikka itse olenkin Englannissa piipahtanut. Aamiaisannokset olivat erittäin tukevat ja rasvan määrä teki vaikutuksen. Kahvilan iso kahvi oli myös sanalla sanoen valtava, varmaan puoli litraa ja kaupan päälle vielä hyvää. Kokonaisuus, eli kaksi aamiaista ja kaksi jättikahvia maksoi yhteensä 21 €. Pääsimme siis alle puoleen mitä hotellissa olisi aamiainen maksanut, me pihit turistit, hih!

Seuraavaksi löysimme itsemme jälleen Dam-aukiolta. Piipahdimme sen vieressä olevassa tavaratalossa. Käynnissä oli alennusmyynnit, joten osa vaatteista oli jopa kohtalaisen hintaista. Itse emme ostaneet mitään. Tavaratalon yläkerrassa on myös maksullinen vessa, jos joku sellaista kaipaa.


Hard Rock Cafe Amsterdam
Hard Rock Cafe Amsterdam

Matkamme jatkui pitkin Amsterdamin katuja. Kaupungissa on paljon kävelykatuja, mikä on mielestäni hyvä asia. Kävelykeskusta ei ole vain pieni alue, vaan kävelykatuja tuntuu jatkuvan ja jatkuvan vaan. Piipahdimme vaikka kuinka monessa kaupassa. Käytännössä kaikki tuliaiset tuli ostettua tällä reissulla. Koska meillä ei ollut kunnon karttaa, jouduimme matkalla Hard Rock Cafeen hieman sivuun oikeasta reitistä. En ollut jaksanut ostaa kunnollista karttaa, sillä kuvittelin löytäväni perille googlemapista printtaaman kartan avulla. Viimein rokkikuppila löytyi ja menimme sisätiloihin nauttimaan jo perinteeksi tulleet Legend-hampurilaiset.

Ruokailumme aikaan aurinko porotti jo kunnolla, eikä ulkona syöminen tullut enää edes mieleen. Onneksi avulias henkilökunta veti ikkunan edestä verhoa alemmaksi, jotta saimme ruokailtua suojassa pahimmalta porotukselta. Hampurilaiset, olut ja Cokis maksoivat yhteensä 36,40 €, eli onhan sillä rokkihampurilaisella hintaa. Paikasta poistuttuamme seisoin hetken eteistilassa olevan HD:n vierellä. Meinasin ottaa siitä kuvan, kun tarjoilijamme tuli paikalla ja pyysi poseeraamaan pyörän viereen, eli hän otti kaksi kuvaa meikäläisestä HD:n vierellä. Palvelualttius säilyi loppuun saakka, joten antamani tippi oli enemmän kuin paikallaan.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa meikäläisen pakkopaikka, eli HRC-kauppa, josta mukaan lähti tällä kertaa ruskea t-paita. Vanhemman miesmyyjän kanssa meinasi tulla kinaa koosta, kun hän väitti, etten tarvitse L-kokoista t-paitaa. Onneksi uskoi viimein, kun kerroimme ostaneemme aikaisemminkin heidän ketjun t-paitoja ja oikea koko on taatusti selvillä. Yritti myydä meille vielä jäsenyyttä, mutta emme katsoneet tarvitsevamme sitä. T-paita maksoi 25,45 €.


Blue Boat Companyn risteilyvene
Blue Boat Companyn risteilyvene

Rokkikuppilassa istuskellessamme olimme bonganneet kanavan vastarannalta kanavaristeilyveneet. Meillä oli ollut tarkoitus käydä risteilyllä, joten tuo vieressä oleva risteilyjen lähtöpaikka sopi paremmin kuin hyvin. Erittäin täysillä vatsoilla tunnin istuskeleminen veneessä oli loistava idea. Risteily maksoi 12 € per henki ja oli kestoltaan lopulta hieman päälle tunnin. Olimme veneessä ensimmäisten joukossa, eikä se loppujen lopuksi ollut kovinkaan täysi. Onneksi ostimme veneen luota vesipullot mukaan, sillä helteestä johtuen jano oli melkoinen.

Risteilyn aikana selostukset tulivat useammalla kielellä, mutta niistä selvän saaminen ei onnistunut ainakaan minulta. Keskityinkin siitä johtuen täysin kuvaamiseen kahdella kameralla ja paikkojen katseluun. Jos jalkaisin tuntuu siltä, että Amsterdamissa on paljon kanavia, niin veneestä käsin niitä vasta tuntuu olevankin. Kannattaa ehdottomasti tutustua kaupunkiin myös veneen kyydissä, saa hyvän kuvan Amsterdamista. Risteilyveneen reitti kiersi käytännössä koko keskustan alueen myötäpäivään.


Ij-joki ja Amsterdamin päärautatieasema
Ij-joki ja Amsterdamin päärautatieasema

Veneillessä pelkomme toteutui, eli sää muuttui nopeasti pilviseksi ja saimme niskaamme vettä. Sananmukaisesti siis niskaan, sillä veneen kattoikkunat olivat auki. Ikkunat suljettiin, joten kastumaan emme juuri päässeet. Matka jatkui kuitenkin ja kuvailin maisemia nyt kameroita vedeltä suojaten. Vene ajoi kanavalta Ij-joelle, jonka varrella on mm. päärautatieasema ja meidän hotellimme. Aseman kohdalla joen yli menevät myös reittilautat. Edellisellä reissulla olin asunut joen toisella puolen olevalle leirintäalueella, tosin sinne kuljimme bussilla.

Vene koukkasi hotellimme vierestä taas kanaville ja kävimme katsomassa veneestä käsin vanhaa Amsterdam-laivan replikaa ja Nemo-tiedekeskusta. Piipahdimme sen jälkeen myös ihan rautatieaseman vierellä, siellä etupuolella. Paluumatkalla kuljimme pienen pätkän samaa kanavaa mitä menomatkalla, mutta muuten reittimme oli ennen kokematonta. Päästyämme takaisin rantaan, oli sade loppunut ja pääsimme jatkamaan kävelymatkaamme kuivassa säässä. Kaupungin kaduilla oli todella paljon turisteja, joten jäimme oikein miettimään, että missä se maailmanlaajuinen lama oikein näkyy? Turisteja oli joka paikka turvoksissa ja lentokone täynnä molempiin suuntiin, eli aika monella on vielä rahaa.


Jake and Elwood
Jake and Elwood

Amsterdamissa näytti olevan mielenkiintoisen näköisiä paikkoja toinen toisensa jälkeen. Kuvan Bourbon Street saattaisi olla mainio mesta, mikäli on katolla jammaileville esikuvilleen uskollinen. Biletyksen ja kuppilat ovat matkoillamme jääneet välistä, joten tuokin paikka jäi testaamatta.

Päädyimme lopulta rautatieasemalle, tarkoituksen kysellä junalipuista Groningeniin. Lipunmyynnin täti kertoi meille, että Blokker niminen kauppaketju on myynyt jotain turistilippuja paljon halvemmalla mitä he. Mainitsi kyllä, että ne saattavat olla loppu. Täti printtasi meille myös matkaohjeet haluamaamme aikaan ja mainitsi, että viikonlopun ratatöiden vuoksi joudumme matkustamaan loppumatkan bussilla. Kiitimme tätiä ja lähdimme etsimään hänen neuvomaa Blokkeria. Löysimme myymälän helposti, mutta liput olivat loppu. Myyjä kertoi, että niitä saattaa olla jossain muussa kauempana keskustasta olevassa myymälässä. Emme jaksaneet alkaa metsästää jotain niin epävarmaa, vaan päädyimme paikalliseen turistineuvontaan. Siellä selvisi, että ei ole juuri muuta mahdollisuutta, kuin ostaa liput joko aikaisemmalta tädiltä tai rautatieaseman automaatista. Päätimme jättää lipunoston huomiselle aamulle.

Ostin ennen hotellille menoa yhden puolen litran oluttölkin eräästä pienestä supermarketista. Se maksoi 2,20 € ja oli paikan halvin. Olin kuullut Alankomaiden halvasta oluen hinnasta ja sen takia meinasin lentää perseelleni. Yhtä kaikki, ei yksi olut ketään köyhdytä, mutta vähän ihmetytti moinen hintataso.

Iltamme meni hotellilla. Päivä oli ollut kävelyineen niin raskas, että huomista matkustamista varten piti levätä kunnolla. Shampooannostelija oli käyty täyttämässä, joten palvelu pelasi sen suhteen kiitettävästi.


- edellinen päivä - seuraava päivä -


© Rauno Vääräniemi