Japanin lomamatka 2009

- Tokio -
- Loppusanat -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä lomareissusta vieraaseen maahan.

Lopuksi

Tämä matkakertomus / matkapäiväkirja perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja on kirjoitettu omien lomamatkalla tehtyjen muistiinpanojen ja muistikuvien pohjalta. Jos tässä tekstissä on jotain asiavirheitä, niin joko muistan väärin tai sitten olen käsittänyt jotain väärin. Emme ole perehtyneet Japanin kulttuuriin yhtään syvällisemmin, vaan olimme reissussa tavallisina turisteina. Mikäli tässä on jotain aivan kauheasti pielessä, niin minulle voi lähettää siitä sähköpostia. Tekstin mielipiteet ovat siis omiani ja niistä saa, ja mahdollisesti myös pitää, olla erimieltä.

Japanin ja Tokion valitseminen lomakohteeksi oli monen tekijän summa. Siihen ei vaikuttanut kohteen läheisyys tai hintataso. Siihen vaikutti lähinnä mielenkiinto niin erilaista maailmaa kohtaan ja erään ystäväni kommentit paikasta. Valinta oli mielestäni onnistunut ja olemme molemmat tyytyväisiä tehdystä reissusta.

Kaupoissa ja myyntikojuilla oli kiva kierrellä ja katsella, koska mitään pakkomyyntiä ei harrastettu missään ja kaikki ihmiset olivat äärimmäisen kohteliaita. Hinnat kaupoissa olivat kiinteitä, paitsi tietyillä alueilla niistä sai tinkimällä pois jonkin verran. Hintataso oli vaihteleva ja jos Tokiosta mielii jotain ostaa, pitää tietää tarkasti mitä tuote maksaa Suomessa.

Liikkuminen oli helppoa vaikka kyseessä olikin todellinen suurkaupunki. Opasteet olivat hyviä metro- ja juna-asemilla, sekä kaupungilla oli siellä täällä infokarttoja, joista selvisi hyvin paljon asioita. Tavallista paperikarttaa emme oikeastaan tarvinneet juurikaan kaupungilla liikkuessa. Ihmismassaa oli liikkeellä paljon, mutta se ei haitannut omaa liikkumistamme oikeastaan yhtään, mitä nyt tuppasimme välillä kulkemaan väärää puolta ja sekoittamaan toisten liikkumista.

Hotellimme oli vanha, mutta toimiva ja siisti. Se oli kallis, joten hotellin palveluita emme käyttäneet ruokakauppaa lukuun ottamatta. Ruokailu hotellillamme oli sikahintaista, joten söimme aina jossain muualla. Hotellin henkilökunta palveli todella hyvin ja osasi englantia. Huoneiden siivous toimi ja saimme kahdesta siivoamisen välipäivästä luvatut 1000 jenin etukortit. Päivät piti siis määritellä etukäteen itse.

Rahat vaihdoimme jeneiksi jo Suomessa Forexilla, joten rahanvaihdosta ei tullut mitään kokemuksia. Emme myöskään käyttäneet missään luottokortteja, joten sekin puoli jäi kokeilematta. Juna-asemilla latasimme PASMO-matkakortteja ja se sujui aina ongelmitta. Alussa ostamamme toinen kortti ei toiminut, mutta sekin ratkesi ystävällisen virkailijan avustuksella.

Paikkana Tokio oli aika kallis, jos sitä vertaa moniin muihin paikkoihin. Ruokailusta sai maksaa hyvin erilaisia hintoja. Omassa hotellissa se olisi ollut järkyttävän hintaista, länsimaisissa ruokapaikoissa kallista ja paikallisissa ruokapaikoissa jotensakin järkevällä tasolla. Pieniä ruoka-annoksia sai muutamalla hassulla eurolla ja kaupasta sai ruoka-annoksia myös muutamalla eurolla. Joku lounaskokonaisuus maksoi sitten jo kympin luokkaa per henki veden kanssa. Ruoka oli hyvää ja olut maistuvaa, joten sen suhteen olimme tyytyväisiä.

Vaatteet olivat monissa osaa Tokiota järkyttävän hintaisia, vaikka niitä olisi myyty kuinka kadunvarressa olevassa kojussa. Vaikka niistä tinki, jäi niille vielä aivan tolkuton hinta. Harajukusta löysimme ylivoimaisesti halvimmat vaatteet ja siellä ne olivat jo järkevän hintaisia.

Tokiosta jäi päällimmäisenä mieleen ystävälliset ja palvelunhaluiset ihmiset ja se, ettei tippiä tarvinnut maksaa. Kaupunki oli myös siisti ja hiljainen. Ihmiset eivät pulisseet junassa tai metrossa puhelimeen, eikä niitä kännykkään huutelijoita tullut kyllä kadullakaan vastaan. Mitään paikkoja ei ollut sprayattu tai tuhottu, vaan kaikki olivat kunnossa ja minkä piti toimia, niin sehän toimi. Aikataulut myös pitivät kutinsa erittäin hyvin. Autot olivat myös yllättävän hiljaisia, eli isoista liikennemääristä huolimatta ulkona kaduilla oli melko hiljaista autojen suhteen. Autot väistivät myös kuuliaisesti jalankulkijoita, jos näillä oli oikeus mennä yli vaikka suojatietä pitkin.

En listaile enää tähän loppuun hintoja, sillä se olisi vain aikaisemman toistoa. Tekstissä on mukana jotain hintoja, joihin matkan varrella törmättiin. Niiden kohdalla tulee muistaa, että ne muuttuvat ja elävät jatkuvasti, mutta antavat toki jotain suuntia matkaa suunnittelevalle. Rahaa menee aina reissussa, jossain enemmän ja jossain vähemmän. Meillä kahdella meni viikossa Tokiossa kulkemisiin, syömisiin ja ostoksiin rahaa yhteensä vähän alle tuhannen euroa. Tähän päälle lentokentän pysäköinti Suomessa ja tax-free-ostokset, niin kokonaiskulut olivat vähän alle 1100 euroa. Hotelli maksoi kuudelta yöltä 894 euroa ja lentomatkat 727 euroa per henkilö.

Periaatteessa Japaniin voisi mennä uudelleenkin, meiltä jäi vielä todella paljon näkemättä Tokiosta. Viikko on aivan liian lyhyt aika yhtään syvällisempään Tokion tutkimiseen, mutta ensimmäiseen pikavisiittiin se kyllä riittää. Todellisuus taitaa kuitenkin olla se, että seuraavan kerran mennään taas jonnekin uuteen paikkaan hakemaan uusia kokemuksia. Mikään Japanikärpänen ei puraissut kumpaakaan, vaikka se hieno ja monessa suhteen positiivisesti erilainen paikka olikin.


Hyviä lomareissuja teille kaikille!


- edellinen päivä - etusivulle -


© Rauno Vääräniemi