Japanin lomamatka 2009

- Tokio -
- 1. päivä -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä lomareissusta vieraaseen maahan.

Sunnuntai 25.1.2009

Talviloma oli aluillaan, laukut pakattuna ja auto lämpiämässä tolpassa. Jälleen kerran oli edessä jotain uutta ja mielenkiintoista. Puhkuimme intoa niin paljon, että lähdimme kotoa hyvissä ajoin, kello näytti 14:06 kun starttasin auton.


P3-pysäköintitalon tunneli
P3-pysäköintitalon tunneli

Ajoimme nyt suoraan lentoaseman P3-pysäköintitaloon, jotta mahdollisten lumisateiden jälkeen ei tarvitsisi kaivaa autoa hangesta lasten muovilapiolla, joka on autossa hätävarana lumitöiden tekemistä varten. Pysäköintitalossa oli tilaa heti toisessa kerroksessa, joten auto parkkiin, ovet lukkoon ja matkapakaasit kantoon. Pysäköintitalosta pääsee kätevästi hissillä ja tunnelia pitkin kotimaanterminaaliin, josta on taas suora yhteys ulkomaanterminaaliin.

Lähtöselvityksessä ei ollut minkäänlaista ruuhkaa, ainoastaan kolme porukkaa ennen meitä ja odotusaika oli vain minuutteja. Turvatarkastuksessa avovaimon kenkien metalli aiheutti portin hälytyksen ja hänet tutkittiin käsilaitteella. Passintarkastukseen saimme puolestaan mennä melkein kaksistaan, siellä taisi olla vain yksi asiakas.

Virallisten osuuksien jälkeen oli vuorossa jo tutuksi tullut traditio, eli käyminen tax-free-myymälässä ostamassa pullo Remy Martinia. Koska määränpäämme oli EU:n ulkopuolella, sai konjakkipullon halvemmalla, eli puolen litran puteli em. ainetta maksoi 22,90 euroa. Piipahdimme vielä lentoaseman kahviossa, jossa kahvikupista piti pulittaa 2,20 euroa.


Lentokoneen viihdejärjestelmä
Lentokoneen viihdejärjestelmä

Pääsimme lentokoneeseen ihan ajallaan ja se lähti lentoon kutakuinkin aikataulun puitteissa, ehkä muutaman minuutin myöhässä. Saimme onneksemme ikkunapaikat, joka miellytti varsinkin minua suunnattomasti, koska tykkään katsella maisemia mikäli kelit antavat myöten. Tässä konemallissa oli vielä niin mukavasti, että ikkunapaikat ovat vain kahdelle hengelle.

Lennon aikana tarjoiltiin pari ateriaa ja kahvia sekä muuta juotavaa ihan kiitettävästi. Oluet ja viinit olivat ilmaisia, mutta nauttimastani konjakista piti maksaa 5 euroa. Ateriat olivat hyviä ja ensimmäistä kertaa elämässäni söin lentokoneaterian puikoilla. Onneksi puikoilla syömistä oli tullut vähän harjoiteltua matkakohteen ratkettua, joten ruoka meni suuhun eikä rinnuksille, enkä saanut puikoista tikkuja kieleen.

Saimme matkan alussa lentokoneessa kaksi kaavaketta. Toinen oli kaksiosainen kaavake, jossa toinen osa oli maahantulokaavake ja toinen osa maastapoistumiskaavake. Tämän lisäksi saimme täytettäväksi tullikaavakkeen, jossa kyseltiin mitä meinaa maahan raahata tullessaan. Kaavakkeet olivat englanninkieliset ja selkeät täyttää.


Aamu alkaa sarastaa Tokion päässä
Aamu alkaa sarastaa Tokion päässä

Kymmenisen tuntia on aika pitkä aika istua koneessa. Onneksi viihdejärjestelmä mahdollisti sen, että jokainen saattoi katsoa sitä leffaa josta piti. Järjestelmällä saattoi myös pelata pelejä, kuunnella musiikkia tai katsoa televisiosarjoja. Tämä kaikki tietysti niissä rajoissa, mitä viihdejärjestelmä piti sisällään. Itse katselin kaksi elokuvaa ja lasten piirrettyjä, kyllä se Repe Sorsa ja Väiski Vemmelsääri vaan ovat hauskoja heppuja, yhä uudelleen ja uudelleen ja…

Tuntia ennen laskeutumista perämies kuulutti Tokion lämpötilan olevan plus yksi aste, eli täsmälleen sama mitä se oli ollut meillä kotona reissuun lähtiessä, eli ei suuria muutoksia silläkään rintamalla.


- etusivulle - seuraava päivä -


© Rauno Vääräniemi