Japanin lomamatka 2009

- Tokio -
- 8. päivä -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä lomareissusta vieraaseen maahan.

Sunnuntai 1.2.2009

Viimeinen matkapäivä lähti käyntiin viideltä aamulla. Kello oli soittamassa, mutta en minä mitään kelloa tarvitse jos jonnekin on lähtö. Lähtöaamuna pitää olla riittävästi aikaa syödä aamiaista, käydä suihkussa ja pakkailla matkalaukku lopulliseen kuosiinsa. Kiire ei ole hyvästä, joten jo senkin takia kannattaa nousta ajoissa.


Hotelli Tokyo Princen aula lähtöaamuna
Hotelli Tokyo Princen aula lähtöaamuna

Kiskoimme matkalaukkumme alakertaan puoli seitsemän kieppeillä ja kirjauduimme ulos hotellista. Se oli helppoa, kunhan vain jätimme avaimen respaan ja kerroimme olevamme lähdössä. Heti sen jälkeen laukkupoika tuli ottamaan laukkumme, merkiten ne bussikyydin ajaksi asianmukaisilla tarroilla, joista me saimme vastakappaleet. Hän myös repi samalla matkalipuistamme oman osan pois, jättäen meille vain kannat.


Ginzan Sony Building bussin ikkunasta kuvattuna
Ginzan Sony Building bussin ikkunasta kuvattuna

Bussi tuli ajallaan, eli aika lailla tasan seitsemältä. Meidän lisäksi yksi mies nousi samalla kertaa kyytiin. Matka lentokentälle kulki yhden Ginzassa olevan hotellin kautta. Sieltä kyytiin nousi kolmihenkinen perhe. Loppujen lopuksi bussissa oli kahdeksan matkustajaa, eli mitään tungosta ei ollut tähänkään suuntaan. Ovatkohan nämä bussit koskaan täynnä matkustajia? Bussi oli perillä Naritan lentokentällä vähän kahdeksan jälkeen. Ennen lentokenttäalueelle menoa bussi pysähtyi puomille ja autoon nousi kolme henkilöä tarkastamaan kaikkien matkustajien passit. He olivat erittäin ystävällisiä ja tarkastus oli ohi hetkessä. Bussi pysähtyi ensin kakkosterminaalin pysäkillä, eli siinä missä mekin jäimme pois.


Finnairin lähtöselvitystiskit
Finnairin lähtöselvitystiskit

Olimme niin aikaisin kentällä, että lähtöselvityksen alkamiseen oli hyvästi aikaa. Käytimme sen ajan menemällä ensin samassa kerroksessa olevaan Starbucksiin kahville, sillä aamukahvimme olivat vielä juomatta. Kahvila oli aika täynnä porukkaa, mutta onneksi samassa vapautui pöytä ja pääsimme istumaan.

Kahvien jälkeen nousimme matkalaukkujen kanssa liukuportaat ylös ja menimme tutkailemaan siellä olevien myymälöiden tarjontaa. Sain ostettua yhden asian, joka minulta oli unohtunut kokonaan ja joka piti erään toisen projektin tiimoilta hankkia. Ostin lehtikioskista japanilaisen autolehden 320 jenillä.

Noin 40 minuuttia ennen lähtöselvityksen alkua menimme katsomaan onko siellä jo jonoa ja olihan siellä. Jäimme jonoon, joka oli ihan fiksu ratkaisu. Lähtöselvitys alkoi ajallaan, mutta jostain kumman syystä se veti erittäin nahkeasti ja jono takana kasvoi todella pitkäksi. Pääsimme itse siitä läpi noin puolessa tunnissa. Sen jälkeen turvatarkastus ja passintarkastus olivat aika nopeita, niissä ei aikaa tuhraantunut juurikaan. Avovaimo joutui nyt turvatarkastuksessa riisumaan kengät niissä olevien metallisolkien vuoksi. Hän sai jalkaansa tohvelit, ettei tarvinnut sukkasillaan olla lattialla. Kengät läpivalaistiin vielä erikseen ja palautettiin sitten takaisin kohteliaasti nyökkäillen.


Kiskobussi terminaalin ja satelliittirakennuksen välillä
Kiskobussi terminaalin ja satelliittirakennuksen välillä

Pakollisten protokollien jälkeen lähdimme etsimään lähtöporttia numero 94. Se oli satelliittirakennuksessa. Ennen kiskoilla kulkevaan kuljettimeen nousemista kävimme pikaisesti tuhlaamassa loput jenikolikot kiskobussin lähtöaulan yläpuolella olevassa myymälässä. Isommat kolikot (100 ja 500 jeniä) vaihdetaan kyllä Forexilla, mutta sitä pienempiä he eivät huoli. Ajoimme lopulta satelliittirakennukseen ja etsimme sieltä oikean lähtöportin.


Matkalla kotiin...
Matkalla kotiin…

Istumapaikkamme oli rivillä 50, joten pääsimme koneeseen ensimmäisten joukossa. Kone lähti Naritasta ajallaan. Sää oli aurinkoinen, joten pääsin katselemaan maisemia ikkunapaikalta. Lento oli taas turkasen pitkä ja aikaa tuli tapettua leffoja katsellen ja lueskellen, sekä matkapäiväkirjaa kirjoitellen. Iloinen yllätys tällä paluulennolla oli se, että olimme Helsinki – Vantaa lentoasemalla 40 minuuttia etuajassa! Kone jätti meidät kentällä johonkin periferiaan ja jouduimme menemään busseilla terminaalirakennukseen. Passintarkastus sujui nopeasti ja laukut tulivat kohtuullisen odottelun jälkeen.

Laukkujen kanssa tullin läpi kotimaanterminaaliin putkea pitkin, jossa piti vielä suorittaa yksi järjestelmän vaatima toimenpide, eli maksaa auton pysäköinti. Sunnuntai – sunnuntai pysäköinnille tuli hintaa huimat 65 euroa. Auto oli tallessa ja ehjänä parkkitalossa, joten ikkunoiden raaputus ja keula kohti Laajasaloa. Kotona olimme 16:10, jolloin yksi hyviä muistoja tuonut ulkomaanloma oli taas onnellisesti takana.



- edellinen päivä - loppusanat -


© Rauno Vääräniemi