Tšekin lomamatka 2010

- Praha -
- 4. päivä -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä lomareissusta vieraaseen maahan.

Keskiviikko 31.3

Yö meni levottomasti, mutta onneksi aamusta sai nukuttua vähän paremmin. Nousimme poikkeuksellisesti vasta lähempänä puoli kahdeksaa. Tästä johtuen menimme myös aamiaiselle aikaisempaa myöhemmin. Alakerran lounasravintolassa oli ruokailemassa yksi suomalaispariskunta, jota emme olleet aikaisemmin nähneet. Itse aamiaisen suhteen ei tullut yllätyksiä. Kuittasimme allekirjoituksillamme täsmälleen samanlaisen aamiaisen mitä edellisinäkin aamuina, joten karavaani kulki ja koirat haukkuivat samaa rataa.


Päärautatieaseman edessä oleva puisto
Päärautatieaseman edessä oleva puisto

Säätiedotus lupasi tälle päivälle kosteaa ilmaa, joten varmistimme aamulla ennen lähtöä, että sateensuojat olivat repuissa. Onneksi loma on lomaa sateellakin. Lähdimme tänään reissuun vasta lähempänä puolta kymmentä. Ennen lähtöä arvoimme, että lähdemmekö metrolla erääseen etempänä olevaan kauppakeskukseen, josta olin kuullut vai teemmekö kävellen kaupunkikierroksen. Päädyimme kiertämään myös tämän päivän kävellen, joten metroajelut saivat jäädä. Suuntasimme nyt kenkiemme kärjet kohti päärautatieasemaa, sillä se oli kohtalaisen lähellä hotelliamme.


Päärautatieaseman vanha asemarakennus
Päärautatieaseman vanha asemarakennus

Matkalla ripsi vähän vettä, mutta onneksi ei niin paljoa, että olisi kastunut. Kiersimme ensin lähimmän Masarykovin aseman ja suuntasimme siitä puiston poikki päärautatieasemalle, jossa oli myös Hlavni Nadrazi metroasema. Alempana metroaseman luona oli uusi asemarakennus ja ylempänä vanha rautatieasemarakennus ja junan lähtölaiturit. Alaosassa oli myös liikkeitä, mm. aika iso kirjakauppa, jossa kävimme etsimässä tuliaisia. Jotain löysimme ja joitain jäi vielä etsimisen asteelle.


Kansallismuseo
Kansallismuseo

Poistuessamme asemalta ulkona satoi vettä, mutta sinnittelimme vielä ilman sateenvarjoja. Jatkoimme nyt matkaa kansallismuseota kohti. Matkalla sinne ohitimme oopperatalon, joka oli aivan kansallismuseon pienemmän rakennuksen vieressä. Kansallismuseon päärakennus oli aika valtavan kokoinen. Museoissa on joskus tullut käytyä, mutta nyt skippasimme tyynesti tuollaiset kokemukset.


Aito tšekkiläinen mainosauto
Aito tšekkiläinen mainosauto

Matka jatkui kauppoja koluten. Uhreiksi joutui tällä kertaa yksi kirjakauppa ja pari vaatekauppaa, joista isommassa piipahdimme kahvilla. Kaupan kahvilassa Latte maksoi 54 CZK ja Cafe American 34 CZK. Hyvin tuntuu olevan hinnoissa eroa, mutta niinhän se on Helsingissäkin. Bongasin vaateliikkeen edestä Subwayn mainosauton, vanhan Skoda coupen. Yllättäen noita vanhoja Skodia oli liikenteessä erittäin vähän. Koko reissun aikana en nähnyt niitä kuin puolenkymmentä. Autokanta oli todella uutta näin maan pääkaupungissa.


Nokialainen Prahasta 167 eurolla.
Nokialainen Prahasta 167 eurolla.

Vaatekaupasta ja sen kahvilasta poistuttuamme jouduimme kaivelemaan jo sateensuojat repuista, sillä vettä tuli kastumiseksi asti. Onneksi olimme varautuneet myös märkään keliin, joten se ei tahtiamme hidastanut. Matkalla ikuistin ison Nokian mainoksen. Tsekkasin puhelimen hinnan Suomessa ja se näytti katsomishetkellä maksavan kotimassa ”Comes with music” palvelun kanssa yli 200 euroa ja Pixmaniasta ilman sitä 160 euron pintaan.


Juutalaiskaupunginosa
Juutalaiskaupunginosa

Talsimme vanhan kaupungin poikki, aivan Hard Rock Cafen edestä kohti juutalaiskaupunginosaa, sillä pitihän sekin käydä katsomassa. Sieltä löytyi hepreankielisiä kylttejä ja pukeutuminen oli myös kaupunginosan mukaista. Märkä ja viileähkö keli ei houkutellut yhtään pitempään kiertelemiseen, vaan kävelimme sen suurin piirtein vain läpi Vltava-joen rannalle.


Prahan metronomi
Prahan metronomi

Rannalla jäimme ihmettelemään joen toisella puolen olevaa isoa viisaria, joka oli todellisuudessa valtavan kokoinen metronomi. Se on rakennettu vanhan muistomerkin paikalle, mutta ainakaan minulle ei auennut mokoman viisarin tarkoitus. Mikäli ilma olisi ollut parempi, olisi ollut kiva käydä vähän lähempänä sitä. Nyt jatkoimme tyhjää joenrantaa hotellimme suuntaan. Jokirannassa oli useita risteilyveneitä odottelemassa parempia ilmoja ja turistivirtoja. Eittämättä kesällä rannalla varmaan käy aikamoinen kuhina, ainakin rantabulevardissa oli leveyttä.


Hieman pienemmät viisarit Vltava-joen rannalla.
Hieman pienemmät viisarit Vltava-joen rannalla.

Kuten kuvista näkee, missään ruuhkassa rannalla ei tarvinnut kävellä. Ei ollut pelkoa, että kukaan olisi hinautunut vierelle ja yrittänyt viedä sitä kotiin jätettyä lompakkoa. Montaa ihmistä ei joen rannalla kävelyn aikana tullut kävellen vastaan, olisiko ollut kaksi tai kolme. Onnistuin tällä kertaa jälleen hämäämään meidät suuntavaistollani. Katsoin kyllä kartasta, että pääsisimme suoraan siihen paikkaan johon olimme menossa, mutta kävelimme kuitenkin väärää katua vanhankaupungin torin kulmille, pöh! Jotenkin sitä vaan lähtee sellaiseen suuntaan jossa liikkuu muitakin ja maisemia katsellessa kävelee ihan omia reittejä.


KFC kanaherkkuja!
KFC kanaherkkuja!

Jo ensimmäisenä iltana hotellia vaihtaessa olimme kiinnittäneet huomiota samassa korttelissa päinvastaisella puolen olevaan KFC pikaruokapaikkaan. Ikinä emme ole moisessa ennen käyneet, joten päätimme nyt tällä reissulla testata heidän tuotteet. Jotkut syövät aina jotain paikallista, mutta meille riittää kun mahan saa täyteen ja jaksaa seuraavaan ruokailuun asti.

Tuumasta toimeen, eli astuimme sisään amerikkalaisen ruokailun maailmaan. Se vaikutti olevan suosittu paikka myös Prahassa, sillä paikka oli aika täynnä. Tilasimme Wrapstar menun 119 CZK (4,97 €) ja Grander menun 125 CZK (5,22 €) hintaan. Ainakin oma hampurilaismenu oli hyvä. Ranskalaiset olivat normaalit, mutta hampurilainen kanatäytteellä ja savunmakuisella kastilla oli erinomainen tuttavuus. Miksi näitä ei ole Suomessa? Ruokittuamme itsemme roskaruoalla, tallustelimme hotellille lepuuttamaan jalkojamme.


Bila Labut ostoskeskus
Bila Labut ostoskeskus

Aikamme huilattuamme lähdimme tekemään vielä pienen kierroksen kaupungilla. Olimme katselleen ohi kulkiessamme Bila Labut kylttejä ja päättelimme siinä olevan jonkin sortin ostoskeskuksen. Tuumasta toimeen ja astelimme sisälle mokomaan pytinkiin. Olihan siinä tosiaan ostoskeskus, jopa useammassa kerroksessa. Paikka oli kuitenkin lievästi sanottuna hieman elähtänyt, kulahtanut ja ilman asiakkaita. Tai olihan siellä asiakkaita, varmaan kymmenen henkeä viidessä kerroksessa. Kävimme ylintä kerrosta lukuun ottamatta joka kerroksessa. Joku halpisrättikauppa oli yhdessä kerroksessa, jossa vähän katselimme tuotteita, mutta mitään ostamisen arvoista siellä ei ollut. On tainnut läheinen Palladium imaista tehokkaasti kaikki Bila Labutin kauppiaat ja asiakkaat.

Ei auttanut muu kuin suunnata vielä kerran sinne Palladiumiin, sillä eräs pieni ostos oli vielä tekemättä. Ensin nautimme kuitenkin kahvit ja juustokakut Palladiumin Starbucks Coffeessa. Kaksi kahvia ja kaksi juustokakkua maksoi siellä 356 CZK (14,87 €). Tuolla hinnalla olisi oikeassa paikassa syönyt varmaan viikon! No yhtä kaikki, tämä oli viimeinen ilta Prahassa. Kävimme sen jälkeen Palladiumin kirjakaupassa ja nyt löysimme sen mitä olimme tovin jo etsineet. Päivän viimeinen etappi oli Albert-supermarketti Kotvan yhteydessä.


Viimeinen olut Prahassa
Viimeinen olut Prahassa


- edellinen päivä - seuraava päivä -


© Rauno Vääräniemi