Turkin lomamatka 2007

- Alanya-
- 1. päivä -

Matkakertomus / matkapäiväkirja eräästä kesälomareissusta vieraaseen maahan.

Lauantai 26.5.2007
Lähtö etelän aurinkoon sattui harmaalle ja sateiselle päivälle. Tällä kertaa matkalle oli vain kaksi lähtijää, minä ja kohta 12-vuotias poikani. Matkakohteeksi oli valikoitunut Turkissa oleva Alanyan kaupunki. Miksi näin? Tuota voi kysyä vaikka oraakkelilta tai kristallipallolta, sillä jotenkin vain päädyin tuohon vaihtoehtoon.

Matka lentokentälle alkoi tapoihini ominaisesti hyvissä ajoin. Reitti sinne oli tuttu, joten kartturi saattoi olla virattomana takapenkillä ja miettiä tulevaa lomaa. Viime kesästä poiketen myös Lentoparkissa oli nyt tilaa autollemme, tosin aivan siellä takimmaisessa osassa hiekkakentällä. Melkein olisi pitänyt eväät varata sieltä Lentoparkin toimistolle kävelyyn. No, lomalaisillahan on tunnetusti aikaa, joten pieni reippailu ennen koneessa istumista teki vain hyvää.

Bussikuljetus ulkomaanterminaaliin sujuin totutulla tehokkuudella ja pian olimmekin laukkujen kanssa ihmettelemässä missä lähtöselvitys sijaitsee. Lentokentällä olimme parisen tuntia ennen koneen lähtöä. Siellä oli muutamia muitakin varhain liikkeellä olevia, joten jouduimme jopa vähän jonottamaan lähtöselvityksessä. Turvatarkastus ja passien tarkastaminen sen sijaan meni joutuisaan.


Helsinki - Vantaa lentokenttä
Helsinki - Vantaa lentokenttä

Lentokentällä oli aikaa ja varsinkin mahdollisuus tuhlata ensimmäiset matkalle säästetyt eurot, jota matkakumppani käytti hyväksi, tosin ihmeellisen maltillisesti. Parituntinen meni aika joutuisaan televisiota ja ihmisvilinää seuraillessa. Tällä kertaa lähtöporttimme oli alakerrassa ja jouduimme menemään lentokoneeseen bussilla, mikä oli ainakin allekirjoittaneelle ensimmäinen kerta tällä kentällä. Koneeseen pääsimme ajoissa, mikä oli hyvin positiivinen asia. Vähemmän positiiviseksi mieli muuttui lentokoneessa, kun se ei lähtenytkään ajoissa. Jossain vaiheessa meille kuulutettiin, että matkatavaramme ovat vielä koneen vierellä, eli siinä syy matkamme viivästymiseen. Matkatavaroiden lastaajilla oli kuulemma tullut tunnit täyteen, eivätkä he sen takia saaneet niitä koneeseen. En tiedä, tuliko uusi vuoro töihin vai kuka ne lopulta lastasi, kun kapteeni ilmoitti meidän olevan valmiina lähtöön. Viivästys oli aika tarkkaan tunnin luokkaa.


Antalyan lentokettä
Antalyan lentokenttä

Itse lento meni hyvin, ja kelikin oli erittäin tasainen. Antalyaan saavuttuamme jouduimme rullailemaan tovin pitkin lentokentän rullausteitä. Meidän piti kapteenin mukaan väistää jotain lentoon lähtevää konetta. Yhdessä vaiheessa alkoi tuntua jo siltä, että kapteeni vie meidät lentokoneella perille Alanyaan, niin pitkältä se kentällä rullailu tuntui.

Viimein olimme kuitenkin oikeassa parkissa ja bussit tulivat hakemaan meitä koneelta. Lyhkäisen kyydin jälkeen pääsimme toteamaan passintarkastuksessa olevat h***in pitkät jonot. Tuli äkkiä sellainen tunne, että se oli koko maan ainoa passintarkastuspiste. Lienee varmaan turha edes mainita, että valitsemamme jono oli koko kentän hitain (ehkä myös historian hitain). Raukat ne jonoa vaihtavat kesken, joten purimme hammasta ja jonotimme ruottalaisten ja saksalaisten kanssa sulassa sovussa. Yksi vääräkielinen tenava onnistui tosin kaatamaan matkalaukkunsa kipeää polveani vasten, mikä aiheutti pientä manailua mielessäni. En katsonut kellosta mitä jonottaminen kesti, mutta pitkä se aika oli.

Matkalaukkujen suhteen meitä odotti yllätys, sillä pojan laukku oli jo hihnalla ja saimme poimittua sen siitä pois hihnan luo saavuttuamme. Omaa laukkua piti odotella jonkin aikaa. Sain senkin suhteellisen nopeasti ja poistuimme ulos oikeaa bussia etsimään. Aurinkomatkojen oppaat olivat meitä vastassa ulkona ja oikea bussi löytyi helposti. Isot matkalaukut löysivät paikkansa tavaratilasta ja me nousimme repun ja pienen laukun kanssa sisälle autoon. Kaikki eivät todellakaan saaneet matkatavaroita heti, sillä bussi lähti lentokentältä kohti Alanyaa vasta 01:08 aikaan.


Yöllinen taukopaikka
Yöllinen taukopaikka

Pitkän bussimatkan vuoksi meillä oli tauko noin kolmen vartin ajon jälkeen eräässä ”ostoskeitaassa”. Mitään isompia haluja tehdä ostoksia ei ollut, joten jaloittelin vain hetken ulkopuolella. Matkakumppanini ei halunnut nousta autosta, vaan nukkua. Vartin tauko oli äkkiä pidetty ja viimeinen etappi saattoi alkaa. Loppumatka kesti vielä noin tunnin verran. Meidän hotelli (Grand Zaman Garden) oli ensimmäinen hotelli johon bussi jätti porukkaa.


Hotellihuone
Hotellihuone

Sisään kirjautuminen sujui nopeasti. Olimme täyttäneet jo bussissa tähän hotelliin vaaditun lomakkeen, jossa kyseltiin nimi, osoite kotimaassa sekä allekirjoitus. Otimme tallelokeron, joka oli iloksemme hotellihuoneessa. Saimme myös ranteisiimme siniset rannekkeet, joilla saisimme käyttöömme all inclusive palvelut.

Toinen hotellin hisseistä oli poissa käytöstä, joten otimme kiltisti matkalaukut kantoomme ja raahasimme ne kolmanteen kerrokseen. Iloksemme huoneessa oli kaksi sänkyä, leveä meikäläiselle ja pennulle pieni pentusänky, kuten asian ilmaisin väsyneelle matkakumppanille. Jotkut nukahtavat minuutissa ja jotkut nopeammin, kuten pojalleni kävi. Itse kuvailin vielä siistiä hotellihuonetta ja tsekkasin mitä ulkolämpötila näytti. Mukanani ollut lämpömittari (joka tosin hajosi paluumatkalla laukussa) näytti 18 astetta. Perillä hotellihuoneessa olimme niinkin aikaisin, kuin 03:10. Ei muuta kuin myös oma pää tyynyyn ja zzzz.


- etusivulle - seuraava päivä -


© Rauno Vääräniemi